Yhteensä 42 maata tai aluetta on saavuttanut malariattoman virstanpylvään
Maailman terveysjärjestö (WHO) on sertifioinut Azerbaidžanille ja Tadžikistanille malarian poistamisen alueillaan.Sertifiointi on seurausta näiden kahden maan jatkuvasta, vuosisadan kestäneestä ponnistelusta taudin poistamiseksi.
"Azerbaidžanin ja Tadžikistanin kansa ja hallitukset ovat työskennelleet pitkään ja lujasti poistaakseen malarian", sanoi WHO:n pääjohtaja tohtori Tedros Adhanom Ghebreyesus."Heidän saavutuksensa on lisätodiste siitä, että malarian poistaminen on mahdollista oikeilla resursseilla ja poliittisella sitoutumisella.Toivon, että muut maat voivat oppia kokemuksistaan."
Malarian poistamisen sertifiointi on WHO:n virallinen tunnustus maan malariasta vapaaksi.Sertifiointi myönnetään, kun maa on osoittanut – tiukalla ja uskottavalla todisteella – että alkuperäiskansojen Anopheles-hyttysten aiheuttama malarian leviämisketju on katkennut valtakunnallisesti vähintään kolmena peräkkäisenä vuotena.Maan on myös osoitettava kykynsä estää leviämisen uudelleen muodostuminen.
”Azerbaidžanin ja Tadžikistanin saavutus oli mahdollista pitkäjänteisten investointien ja terveydenhuoltohenkilöstön omistautumisen sekä kaikkien malariatapausten kohdistetun ehkäisyn, varhaisen havaitsemisen ja hoidon ansiosta.WHO:n Euroopan alue on nyt kaksi askelta lähempänä sitä, että siitä tulee ensimmäinen alue maailmassa, joka on täysin malariasta vapaa", sanoi tohtori Hans Henri P. Kluge, WHO:n Euroopan aluejohtaja.
Azerbaidžanissa havaittiin viimeinen paikallisesti leviävä Plasmodium vivax (P.vivax) -malariatapaus vuonna 2012 ja Tadžikistan vuonna 2014. Tämänpäiväisen ilmoituksen myötä WHO on sertifioinut yhteensä 41 maata ja 1 alueen malariattomaksi, mukaan lukien 21 maata. Euroopan alue.
Investointi yleiseen terveydenhuoltoon ja malarian torjuntaan
Malarian torjuntaponnisteluja Azerbaidžanissa ja Tadžikistanissa vahvistettiin useilla investoinneilla ja kansanterveyspolitiikoilla, joiden ansiosta hallitukset pystyivät ajan myötä poistamaan taudin ja säilyttämään malariasta vapaan aseman.
Yli kuuden vuosikymmenen ajan molemmat hallitukset ovat taaneet yleisen perusterveydenhuollon.He ovat tukeneet voimakkaasti kohdennettuja malariatoimenpiteitä – mukaan lukien esimerkiksi ehkäisytoimenpiteet, kuten kotien sisäseinien suihkuttaminen hyönteismyrkkyillä, kaikkien tapausten varhaisen havaitsemisen ja hoidon edistäminen sekä kaikkien malarian poistamiseen osallistuvien terveydenhuoltoalan työntekijöiden taitojen ja valmiuksien ylläpitäminen.
Sekä Azerbaidžanissa että Tadžikistanissa käytetään kansallisia sähköisiä malariavalvontajärjestelmiä, jotka mahdollistavat tapausten havaitsemisen lähes reaaliajassa ja mahdollistavat nopeat tutkimukset sen määrittämiseksi, onko infektio paikallinen vai tuotu.Muita toimia ovat biologiset toukkien torjuntamenetelmät, kuten hyttysiä syövät kalat, ja vesihuoltotoimenpiteet malarian levittäjien vähentämiseksi.
1920-luvulta lähtien huomattava osa Tadžikistanin ja vähemmässä määrin Azerbaidžanin taloudesta on ollut riippuvainen maataloustuotannosta, erityisesti arvokkaasta puuvillan ja riisin viennistä.
Molempien maiden maatalouden kastelujärjestelmät ovat historiallisesti aiheuttaneet myös malariariskin työntekijöille.Molemmat maat ovat perustaneet järjestelmiä maataloustyöntekijöiden suojelemiseksi tarjoamalla ilmaisen pääsyn malarian diagnosointiin ja hoitoon julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.
Malariavalvontahenkilöstöllä on valmiudet välittömästi testata, diagnosoida ja hoitaa tartunnan saaneita työntekijöitä sopivilla malarialääkkeillä sekä seurata ja arvioida ympäristöllisiä, entomologisia ja epidemiologisia riskitekijöitä.Ohjelman lisätoimintoihin kuuluu hyönteisten torjunta-aineiden järkevän käytön säännöllinen arviointi vektorien torjuntaan, vesihuoltojärjestelmien käyttöönotto ja yleisön kouluttaminen malarian ehkäisyyn.
Postitusaika: 29.3.2023